MENNEET NÄYTTELYT

"Sille lapselle, joka oli (ja sille, joka aina on) - tila-aikaluonnos

työryhmä:
Tiina Makkonen
Jari Kauppinen
Sirje Ruohtula

Installaatio oli esillä kesällä 2006 Galleria Kandelassa, ja Valon voimat -kaupunkitapahtuman puitteissa Kaisaniemen metroasemalla marras-joulukuussa 2007.

Teos koostui lavastuksesta, valosta, äänestä ja projisoinneista.

Katsoja saattoi kiertää punamultaisen talon nurkkaa, mennä sisään hyvin pieneen, valkoiseen puumajaan, katsoa erikokoisiin saappaisiin rakennettuihin pienoismaailmoihin, kuulla ääniteoksen tilassa tai eri pienoismaailmoiden sisältä, nähdä kaitafilmejä vuosilta 1959 ja 1975.

Teoksen kautta tutkimme henkilökohtaista, hyvin yksityistä aikaa. Sen vastakohdaksi konkretisoitui Ajan ahmija, painajaiskarhu, joka hävittää menneisyyden. (Kuva karhusta löytyi 50 -luvun kaitafilmiltä). Lapsuuden muistot, osittain tuhoutuneinakin, säilyvät monenlaisissa yksityiskohdissa. Rakensimme niistä erittäin pieniä "mikrokosmoksia" tilateoksen sisään.

"Sille lapselle, joka oli (ja sille, joka aina on)" -teos tutki erityisesti pienen tilan kokemusta. Miten katsojan saisi kokemaan hyvin pienen tilan siten, että se tuntuu jatkuvan äärettömyyksiin? Tai miten hyvin pieni maailma voi avata muistin portit ja tilan metafyysisen ulottuvuuden.

Kaisaniemen metroasemalle toteutettuna teos oli rakenteeltaan hiukan erilainen. Käytännön syistä emme voineet päästää yleisöä sisään teokseen. Näyttelytilan lasit heijastivat ohikiitävät metrot, ihmisvirran. Hetki, tai mielentila, jossa muistot toistuvat yhä uudelleen, sai uuden merkityksen.




Alkuun || Näyttelyt || Muu ohjelma || Yleisökeskustelut || Kiitos || Galleria Kandela || Lehdistölle